Ahdistus

Agilityahdistus on vallannut mut, ennen kuin kunnon agiliito on edes alkanut.. On se vaan niin kovin vaikeaa!! =/ Lisäksi mua ahdistaa Spesin käytös omaa vuoroa odottaessa. On niin ylivireessä ettei kuule eikä näe mua, räköttää vaan omiaan ja kiljuu kentälle. No ehkä tämäkin ongelma vielä ratkaistaan..

Hyvän mielen tokot.. On se toko vaan kivaa... Sitä me osataan tehdä.. =) Hassua miten siitä pienestä pakkauksesta tullee siellä aksakentillä ihan riiviölapsi, kun tokossa osaa käyttäytyä ja sietää häiriötäkin ihan erilailla. Toki muistetaan että tokoa Spes on tehnyt vauvasta asti ja agilityssä olemme käyneet kolme kertaa.. Mutta tätä kurssia kolme kertaa enää jäljellä, meniköhän se niin että tämän pentuagin jälkeen pentu on valmis agilityvalio.. Ei, ei se tainnu niin mennä?!? :D

Onneksi Ellun kanssa puhuin terapia puhelut ja saan lainata Omia  yleiseen ojaamisen opetteluun, koska mulle ne kaikki sylkkärit ja valssit on ihan hepreaa, joten olisi sitten koira joka tekee niin kuin oikeasti ohjaa. Hädässä ystävä tunnetaan <3 Hugo ei saanut tätä ohjausopettajan kunniaa koska on kuulemma myös todella hösö <3 vaikea ohjata. Joten Huppe saa edelleen pääpainon tokottaa. =)

Tiistaina käytiin Sannin kanssa tokottamassa kentällä. Spes teki liikkeestä seisomisen ja maahan menon. Suoriutui näistä kivasti. Ensin muistuttelin seisomista niin että palkkasin viiveestä. Sitten pystyin jo luopumaan käsiavusta, kun muisti mikä oli homman nimi.. =) Maahan menoissa ei tarvittu kroppa-apua, lähti toteuttamaan kivasti. tein molemmat jo niin että koira kulki mun vieressä, vaikka en seurauttanut.

Suraamieseta tullut todella paljon rennompaa, jopa parjoaa seuraamista kun kutsun sen vain viereen. Luoksetulon tein pienellä matkalla niin, että jätin Spesin istumaan yksin, muutaman kerran pyllynousi ja palasin takaisin. kun kutsuin Spsiä tuli luokse mutta oli hivenen hämillään, et mikä juttu tämä nyt on, joten palkkasin vauhdista mun taakse. Oikeastaan otan luoksetuloon ainoastaan näitä palkkoja. Lopuksi tehtiin luoksetulo, jossa Sanni piti Spesistä kiinni, hyvin malttoi odotella kutsua, vaikka mä kiljuin vinguttlelin lelua yms. ja vauhtia oli.. =)

Spes teki myös merkkiä. Se on kyllä sen pravuri <3 nyt ei ollut edes teippiä, eikä kaatanut tötsää. Otin tähänkin jo lelupalkan käyttöön.

Lopuksi vielä tunnari. Olen tehnyt tunnaria lähettäessä heti käännökset, jotta ymmärtäisi jo siitä et tulossa on se nennänkäyttä homma. Kivasti lähti nuuskuttelemaan ja toi kapulan, toki ei vielä sivulle. Otin vielä uudelleen niin etten kehunut vielä siitä kun lähti mua kohti vaan vasta kun oli jo tullut hyvän matkaa.. Spes löysi kapulan hienosti, huomasi ison valkoisen muovipussin parin metrin päässä oikealla, kapula suussa kulki hiljaa valkoista möykkyä kohti ja samalla tuli väistöä (hevoskielellä) mua kohti katse kokoajan valkoisessa möykyssä. Kapula pysyi suussa kokoajan ja tovin päästä muisti " että ai niin mulla taisi olla tehtävä" ja toi kapulan mulle.

Sanni kommentoi että Spes on ihan selvästi luoteeltaan "pikkuvanha" Sen verran tosissaan se paineli menemään... :) On se vaan hassu pentu. =)

Myös kotona Spes on ottanut uuden roolin, ei vissiin tykännyt mun paneeliverhoista.. Sillä oli häkistään saanut (en kyllä tiedä miten) katkaistua/ revittyä sen puolesta välistä kahtia.. Eli jos joku tarvii sisustus suunittelijaa, meille soittoa vaan. ;)

Hupu otti aluksi seuraamista, oli hyvä.tarkkana vain oman käden kanssa! Sitten otettiin merkki joka oli tosi hyvä, onkohan Spes perinyt tarkat merkkinsä Hugolta?!  =) Kaukoja otettiin. Ei koomannut mutta eka käsky oli is => tämän nousi seisomaan, outoa.. No otettiin uusiksi, eikä ongelmaa...  tulee sen 10-15 cm eteen kun olen vähän kauempana, ja kun ei ole takapalkkaa. työstetään kaukoissa seisomisesta istumista peruutuksesta, josko se toisi apua ongelmaan.. (takapalkka hyvä, mutta alkaa koomaan helposti, joten tässä paljon vaihtelua)

Tunnari oli hyvä. Oli kaikki kapulat pitkällä matkalla. =)

Sitten tulikin pimeys ja oli pakko lähteä kotiin. Että inhoan syksyä! :/

Ja taas muutava kuva metsästä..

Hugo taas näyttää tykkäävän syksystä ja kierimisestä märässä lehtikasassa...

Muutama kuva

Ja heti kun aamulla blogin sain valmiiksi, lähdimme koirien kanssa lenkille Henka työmaalle kaivoksen hiekkapadoille, jossa ne todella ottivat ilon irti elämästä ja näyttivät kuinka paljon rakastavat juosta! =)

Lenkki kun oli lopuillaan Maria soitteli ja pyyteli reenaamaan tokoa, no toki me lähdimme. =)

Spes aloitti seuraamisella. Jatketaan lelu kainalossa. Lisäksi tehdään käännökset varsinkin vasemmalle vielä namin kanssa paikallaan jotta ottaa takapään alleen. Oikealle käännöksiä voidaan tehdä jo lelulla.

Noutoa, lähtee paikallaan olevalle kapulalle, vauhti saisi olla yhtä reipas kuin vauhtinoudossa. Lisäksi pomppaa kapulalle samanlailla, olin heittänyt kapulan tai en. joten paikalla olisi opettaa myös kapulan otto maasta esim. kiertämällä.. Lisäksi pitää alkaa ottamaan sivulla oloja kapula suussa ja muutaman pätkän "seuraamisia" kapula suussa ja siitä sitten pikkuhiljaa ydsitää kapulan tuontia sivulle. Spes oli ihan naatti jo noudon jälkeen, johtuen aamupäivällä temmotusta lenkistä niin päätin ottaa tunnarin vain. Käyttää ihan kivasti nenäänsä ja llöysi kapulan, tosin ei ihan heti, koska ensin pitin purra puun juuria. No onneksi hokasi itse aika pian lähteä kapulaa hakemaan.

Hugo aloitti seuraamisella, oma käsi valahti eteen ja palkaaamis vaiheessa seuraaminen aukesi, joten tarkkana mistä se palkka tulee. Parani loppua kohti, ehkä paraiten palkkaus toimi vapautuksella selän taakse.

Ruutu onnistui tänään ihan ok. Kun matka piteni, kerran hujautti yli lätkästä ihan huolella, mutta kun mainitsin asiasta, seuraavan teki todella hienosti. Lisäksi otin tyhjään ruutuun, (ilman lätkää) lyhemmällä matkalla, tässä onnistui todella upeasti.

Luoksetulo otettiin, ennakoi stoppeja ja näin otinkin läpijuoksuja pääosin. Nyt läpijuoksuja kokeeseen asti ja stopit esim. putkesta.

Lopuksi tunnari, paljon kapuloita kisa matka. Hyvin käytti nenää ja toi oikean, vaikka ensin tuuppasi nenällään oikean ja  meni pasmat sekaisin ja "aloitti nuuskimisen alusta" Positiivista, ei ottanut suuhun yhtään kapulaa, paitsi tietty oman.. =)

Alla muutama kuva mun reippaista karvakorvista;

Komea paana jota juosta päästellä..

Touhuttu on..

Kirjoittaja on ollut taas kovin kiireinen ja ehdkä vähän laiskakin.. Lisäksi kameraa ei ole ollut taas mailla eikä halmeilla, koitan siis ryhdistäytyä. =)

Ehkä suurimpana meriittinä täytyy mainita, Spes aloitti agilityn. Ollaan nyt kaksi kertaa ajeltu Lehtimän Marin kanssa TKU:n Elinan pentukurssille. Olemme reenanneet nenäkosketusta, eteenmenoja, keppejä putkea (josta tulikin Spesin lemppari), takaakiertoja ja rengasta. Ja varmasti paljon kaikkea muuta, josta tällainen tokoihminen on ollut ihan pyörryksissä.. :D Viikko sitten Spes näytti uusia piirteitään ja kolmeen esteen "radalla" kiihtyi putken jälkeen ihan täysin ja alkoi napsimaan mua.. Lisäksi keksi myös sen että omaa vuoroa odottaessa on huudettava kokoajan. Minä tylsä tokoihminen olin tästä ihan kauhuissani ja kysyin Ellulta, mitä tälle nyt tehdään.. :D Ellu oli sitä mieltä, ettei tehdä vielä mitään, koska huutaa ihan selvästi vaan innosta, eli ei tapetan sen intoa vielä. Positiivista on se ettei huuda kun tekee (ainakaan vielä).. :D Työmata riittämiin siis... Ja itselle tuo agility on vaikeaa kuin mikäkin!! Ei sitten tiedä mihin jalat ja kädet tunksis.. :D Taidan todellakin liittyä tähän Toivotaan-Toivotaan agilitynharrastajien ryhmään.. Ai niin, lisäksi kun otin askeleenkin taakse törmäsin aina esteisiin ja meinasin olla selälläni ja voitte kuvitella et Ellulla oli hauskaa.. :D Käytin oman puolustuspuheenvuoroni siihen, etten ole tottunut tokokentällä väistelemään kaikenlaisia hökötyksiä.. :D Suoritimme myös ensimmäisen "kolmen esteen radan" kerrasta oikein, joka oli lähes mahdoton tehtävä minulta. Tosin Spes ylpistyi siitä silmissä ja ravasi palkkauksen jälkeen lelu suussa putkea edestakaisin. :D

Tokossa ollaan reenailtu tunnaria (oman piilotusta), merkkiä jossa Spes perjatain reeneissä loisti! Teki tosi tarkkoja merkkejä. (ei lasketa sitä, että muutaman kerran teki nenäkosketuksen merkille). Myös hyppyä lähdettiin tekemään, ajatuksella että hypyn yli menään vaikka me olimme missä kulmassa. Tän Spes hoksasi aika kivasti. Lisäksi mainittakoon, että Spes osaa odottaa hienosti omaa vuoroaan tokossa, ei huuda eikä rieku! =) Lisäksi tulee kutsuttaessa, eikä karkaile toisten koirien luo. Suraaminen on parantunut, lelukainalossa on nostanut nenän ylöspän ja askellus on muutenkin rennompaa. Paikallaoloissa ei malta vielä kovin kauaa pysyä, häiriössä. Kotona kylläkin pystyy olemaan, vaikka olisin piilossa. Tosin olen jättänyt näiden reenaamisen tarkoituksella vährmmälle. Alussa kuitenkin hain reippautta tokon tekemiseen.
Ensi viikolla Ellu tuleekin katsomaan vähän meidän tokon perään, lisäksi varasin Lentulta yksärin marraskuulle. Uusia vinkkejä siis hakemaan.. =)

Hugo on aina niin PRO! =) Seuraamisessa tehty työ alkaa nyt näkyä, vielä kun malttaisi edetä rauhassa, eikä suhata ja pilata koko hommaa alkutekijöihin.. Ruudussa meillä on vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Nyt olen lähinnä puuttunut siihen että alustalle on pysähdyttävä eikä voi valua ja palata takaa vaikka vauhti olisi kuinka kova.. Heti kun matka kasvaa niin johan on kinkerit.. :D Tunnarissa tuo oman aika 95%:sesti. Täytyy ottaa tunnari kuuri taas, jotta se kapuloilla työskentely rauhoittuisi. Ai niin, ilmoitin meidän marraskuulle kokeeseenkin, johan sitä aikaa sitten onkin laittaa ruutu kuntoon..

Voihan seuraaminen

Ollaan kunnostauduttu reenaamisessa. Perjantait ollaan Spesin kanssa oltju ProCanisilla ja muuten koitettu järkätä mahdollisimman paljon kimppareenejä, jotta Speskin saisi mahdollisimman paljon häiriö muista koirista.

Nokialla käytiin Pian, Tuplan, Hannan ja Huin kanssa reenaamassa maanantaina.. Spes teki vallan mallikasta vauhtinoutoa. On myös edistynyt jäävissä. Liikkeestä seisomisessa lelupalkka oli apu joten reaktio tapahtuu stopissa kivasti. Luoksetulossa tulee myös vaudilla mun luokse. Vielä en montaa kertaa ole uskaltanut ottaa sivulle suoraa vaan palkkailen yleensä vauhdista.

Mutta kun Hugon kanssa alkaa näkymään valoa tunnelinpäässä seuraamisessa, niin mennään sitten Spesin kanssa ropinalla penkinalle. Pitää kyllä kontaktin, mutta "sukeltaa" päällään eteen mato.matalailmiö ja samalla kyttää kädessä olevaa namia tai lelua. Myöskin saattaa hieman jäädä taakse (tämä varmasti oma syyni, olen varmaan liikaa varonut edistämistä mitä sitten taas Hugo tekee). No soitin puhelinkonsultaation Ellulta joka meinasi et kokeile lelupalkkaa kainalossa jonkin aikaa ja jollei onnaa niin keksitään sitten jotain. Joten nyt alkoi reeni lelukainalossa tehioreeni, meni sitten syteen tai saveen, ellu lupas meidät sieltä savesta sitten pelastaa.. :D

Perjantain reeneissä tehtiin myös kuuntelu reeniä ensin 30sekunnin aikana niin monta kertaa maahan kuin ehti minuutin tauko ja tämä toistettiin 3x. Sama istumisessa. Sitten lähdettiinkin sekoittamaan niitä.. (samat 30s. sarjat x3). Niin että käskytettiin ihan miten haluttiin. Spes suoriutui mainiosti, ja voidaan lähteä hakemaan seisomista tähän myös. Pari kertaa sekoili viimeisessä 3/3 sarjassa kun käskyt tulivat sekaisin, seisoi ja oli sen näköinen että häh, taisi olla jo jonki verran väsynytkin.. :D Toki nyt lähdetään vielä hakaemaan sitä nopeutta siihen tekemiseen, mutta näin aluksi mulle riitti että suoritti kaikki mitä pyysin. =)

Hugo oli tässä samassa kuuntelureenissä ihan super ja nopea, ei seonnut kertaakaan vaan kuunteli vaikka käskyt tulivat jo kun nakinpalaa vielä nieleskeli. Hugo onnistui muutenkin perjantain reenissä älyttömän hienosti. Toisena oli ohjattu nouto, jossa merkki oli ihan 100%:nen. Tästä sitten palkkailinkin. Kapula haettiin totutulla kaasunkäytöllä.. :D Lopussa taas tarkkuutta ettei törmää, joten kerrotaan muutamalla toistolla jalan tömäytyksellä kun koira on lähetymässä että jalka ei ole nojailua varten.. Mutta oli se hieno. Ja seuraaminenkin ilman nakkia jo pilkettä paremmasta. (lisäksi mun hieno takakenokävely, reenikamut siellä mainitsivat että älä lennä selällesi. Puolustuksena mä ilmoitin että olin edellispäivänä ratsastanut ja paikat sen verran kankeana kahden vuoden tauon jälkeen, että kenotus joka suuntaan on nyt sallittava.. Oli se ratsastuskin kivaa, ensi viikolla uusiksi.. )

Siihen se hienous sitten loppukin. reenien jälkeen kun lähdin lenkille, Hugolla maha löysällä ja kotona Spes ei suostunut syömään.. Spes on oikeasti ihan hirveä ahmatti joten toki huolestuin. No onneksi se kävi kakalla, ei ripuloinut ja muuten oli käytökseltää normaali.. Mutta mulle se merkkasi paniikkia, ja nukkumaan en voinut käydä ellei molemmat koirat ollut sängyssä mun vieressä, olihan mun varmistettava että ne molemmat hengittää.. :D Yöllä Hugo herätti ja piti päästää se ulos, masu oli edelleen sekaisin. Spes närppi vaivalloisen näköisenä aamusapuskaa ja jätti ruokaa jota ei ikinä tapahdu. Paniikkihan siitä tuli, mutta onneksi Ellu hoiti puhelinkonsuktoinnin ja totesi, ettei se voi kovin kipeä olla kun kerroin että tuolla se leikkii olohuoneessa köysilelullaan. No patistin Henkan hakemaan Canikuria ja piimää kaupasta, sillä välin kun vein koirat metsään. Molemmat pirteitä ja juovat, mikä hyvä. Sitten olikin illalla pienet riisispiimäsatsi molemmille. Oli Spesinkin ruokahalu palannut.. Tuttu tuhina kuului kupista.. Näinköhän olisi että Spes olisi päässyt vaan masun väänteillä?! Peukut pystyssä..

No toivotaan että karvakamut pian parantuvat jotta voidaan aloittaa seuraamisen tehokuuri. =) Ai niin, Spes oppi merkin kun teippasin sen jeesusteipillä mattoon kiinni.. EI pelaa sillä enää.. =)

Laitanpa alle muutaman kuvan:

Juostiin sitten metsälenkillä karkuun lähestyvää ukonilmaa.. Oli niin komea raja taivaassa et oli pakko napata kuva.

Spes kiipeilemässä pitkine koipineen..

Spes ja Martti, kaverukset