Ja paluu arkeen on taas alkanut.. Mielummin olisin koirien kanssa touhuilemassa päivät kuin kuluttaa aikaa tylsästi töissä.. :/ No Pakko kai se on jollakin murkinarahat koirille tienata.. =)
Tunnollisena työntekijänä ilmoitin heti maanantaina, etten tule keskiviikkona töihin koska koirilla on osteopaatti.. =) Piira löysi Hugolta rintarangasta jumin sekä lantiossa oli lukko. Muuten oli ihan ok kunnossa. Hugo vaihtaa sapuskansa nyt Royalin Setteriin, se kun sille loistavasti sopi, joskus kun sitä kokeilin ja oli paremmassa kunnossa. Koska Hugosta jäi aikaa, zekattiin myös Spessukan tilanne. Ekaksi ressasin, miten se mahtaa käyttäytyä Hugon hoidon ajan kun häntä ei huomioida, mutta hyvinhän se rauhoittui (ollaan rauhoittumisia nyt reenattu varsinkin kun kierrokset nousee hurjiksi..) Ekoina kertoina meni vartti jos toinenkin ennen kuin antoi periksi, mutta nyt ilmeisesti ymmärtänyt että turha niskuroida.. (tyhmä äiti joka ei kuitenkaan päästä menemään). Tosin mua ärsyttää kun se "piippaa" mutta piippaus loppuu kyllä kun periksi antaa.. Mutta onhan se mies, toivottavasti itkupillitys jää pois iän myötä.. =) Spesilä oli lantio vähän kääntynyt oikealle, muuten oli ok ja malttoi olla hoidonaikanakin ihan suht rauhassa.
Perjanataina olimme ProCanisilla reenailemassa.. Spes opetteli kapulan pitoa. Aluksi ei dikannut lainkaan, mutta nyt se alkaa sujumaan, olemme joka ilta ruokinnan yhteydessä harjotelleet. Jopa välillä ottaa sen itse suuhun. =) (välillä ei). Sitten reenattiin maahan menoa, sen Spes suorittaa hyvällä tekniikalla ja reippaasti.. Lopuksi otettiin vielä paikalla istumista. Pysyy, mutta vaikeuksia tulee kun käännän selän ja kävelen selkäpäin. Lisäksi voisin muistaa ettei voi vielä vaatia mitään maratooni paikallaoloja.. tyhmä minä... :D
Hugo teki seuraamista ja ohjatun. Ohjattu oli ihan super! Seuraamisessa edelleen tehdään sitä tylsää imutusreeniä, ja imutuksesta luopumista niin että paika pysyisi silti samana.. huoh, mikä työmaa.. Mutta tehdään nyt kun on aloitettu..
Syyskuussa pitäisi alkaa hitiksellä Spesin agility, kuinkohan mun käy..?! No ainakin mua on jo kovasti aivopesty asiaan... :D
Opetin Spesiä eilen illala häpeämään... Ensin ei hokannut koko teippiä nenänpäällä, mutta vihdoinkin se löytyi ja pääsin naksuttelemaan. Aina kun sanoin häpeä, Spes päätti että siihan kuuluu haukahdus ennen kun hävetään... huoh.. No onneksi häpeämistä ei tarvita tuolla tokokentällä esittää... Saattaisi olla jonkin sortin ääniongelma ainakin näin aluksi.. Tai sitten hyvästi TVA- haaveet... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti