Joutenoloa...

Jo alkaa ottamaan pattiin tämä jouten olo.. Speskin kotiutui jo keskiviikkona, Elinalle tuli lisää koiria hoitoon ja kilpailujakin pukkasi viikonlopuksi... Päädyimme että ehkä se on onnellisempi täällä kotona.. Omien ja Dionin kanssa yhteiselo alkoi kyllä jo onneksi sujua, tosin vasta sen jälkeen kun Omie oli Spesin höyhentänyt kunnolla pariin otteeseen.. Kovapäinen kaveri => ulkonäkö pettää.. <3

Elinakin totesi ettei se ole mun ohjauksesta kiinni se ettei Spes lähde ohjauksiin... On vaan ihan törkeän vaikea tapaus.. No senpä mä taisinkin jo tietää..Oli se meidän kasvattaja Minnakin tainnut olla yllättynyt Spessukan omasta tahdosta ja säpäkkyydestä.. :D No onpahan siinä ainakin haastetta.. ;) ja työtä!! ..eikä varmaan tule ilmaiseksi, vaikka joskus näitäkin kuulee:"kun otat bortsun, ei sen kanssa tule ongelmia vaan on valmis kisakaveri".. Lupaan antaa sellaisille ihmisille Spesin heti reeneihin jos mulle vielä sellaista kehtaavat väittää.. :D Tai sitten vika on mun koulutustaidoissa... :D

Mutta Spesin motoksi agilityyn sopisi oikeinkin mainiosti;

Mutta Hugo oli kyllä iloinen kun kaveri tuli kotiin ja Spes Hugon nähdessään... Vaikka se pieni onkin niin kovin ärsyttävä, taitaa se kuitenkin olla kiva Hugonkin mielestä!

Mutta mikäs mulla on ollessa... Päivät makoilen telkkaria katsellen koirien kanssa ja kotoa tullaan hakemaan koirat lenkille. Hugo on päässyt isän ja isän kaverin kanssa aina usean kymmenen km:n juoksulenkeille ja äiti on huolehtinut Spesin lenkityksestä.. Ja on se Henkkakin kortensa kekoon kantanut... Joten kiitos vaan lenkittäjille.. Veikkaan, että tuo avun tarjonta on myös jopa liioiteltua aina välillä, ehkä tuntevat mut liian hyvin.. olisin kuitenkin koirien kanssa metsässä klenkkaamassa ellei niitä lenkitettäisi mun puolesta..

Tavoite on kuitenkin ensi viikolla perjantaina reeneihin, joten eiköhän siihen mennessä ole sairasteltu riittävästi!!